Kuvakaappaus: Helsingin Sanomat 25.1.2019
Harkittu palvelunestohyökkäys
Palvelunestohyökkäystä harjoitellessa on syytä tietää hyvin tarkasti testattavan ympäristön yksityiskohdat. Palvelunestohyökkäyksellä on aina sivuvaikutuksia, jolloin on myös olennaista kartoittaa, mihin muualle kuin varsinaiseen kohteeseen esimerkiksi palomuurin kaatuminen voi vaikuttaa. Entä, kun palomuuri sitten oikeasti on kaatunut? Pääseekö kukaan enää sitä korjaamaan? Kattava tilanteeseen tehty arkkitehtuurikartoitus ja piirustus auttaa kaikkia osallisia ymmärtämään, millaisesta kokonaisuudesta on kysymys. Keitä sitten ovat kaikki osalliset? Osallisia harjoituksessa ovat käytännössä kaikki, jotka ovat jostain harjoituksen osasta vastuussa — tietoliikenne, infra, palvelimet, sovellukset, tietokannat — ihan kaikki. Asiakkaan tai harjoituksen tilaajan eri vastuuhenkilöitä ja edustajia unohtamatta.
Tarkoittaako tämä sitä, että harjoitus vaatii valtavasti tiedottamista ja palavereita? Käytännössä kyllä.
Miten hallitaan riskejä
Riskejä hallitaan siten, että ne tunnistetaan ja analysoidaan. Helppoa, kun kaikki asiat ovat etukäteen tiedossa. Faktisesti asiat eivät kuitenkaan ole etukäteen tiedossa. Jos ne olisivat, harjoitusta ei tarvitsisi tehdä. Kaikki osallistujat joutuvat siis arvaamaan, ja myös hyväksymään sen, että kaikkia riskejä ei voida ennustaa. Ennustamattomatkin riskit voidaan hallita varmistamalla, että harjoituksesta on tietoisia tarpeeksi laaja joukko ihmisiä. Laajan joukon lisäksi pitää varata myös harjoituksen ajaksi paljon osaajia varalle, ja näistä aivan kriittisimmät yhteen ja samaan fyysiseen tilaan. Ja muistetaan, että tässä tilassa tietoliikenne jossain vaiheessa harjoitusta katoaa; jokaisella on oltava oma internet-yhteys mukana.
Miten harjoitus valmistellaan
Edellä todettiin jo, että harjoitus vaatii paljon tiedottamista ja palavereita. Palaverien yksi tarkoitus on käydä läpi, minkälaisia testitapauksia on suunniteltu tehtäväksi. Vaikka osallistujat — eli puolustajat — tietävätkin osittain, minkälaisesta hyökkäyksestä on kysymys, ei se vähennä harjoituksen arvoa. Päinvastoin: hyökkäys voi olla lyhyt — minuuttien kestoinen — jonka aikana on hyvin tarkasti seurattava valtavaa määrää mittareita kohdeympäristöstä. Ilman valmistautumista ei kaikkea voida havaita. Tarkoitus ei siis ole pelkästään torjua, vaan myös oppia.
Miten harjoitus suunnitellaan
Palvelunestohyökkäykset eivät ole yksi harmaa massa paketteja, jotka singahtavat sokkona menemään. Päinvastoin, hyvä palvelunestohyökkäys on ovela ja pyrkii ohittamaan puolustajan mekanismit. Siksi myös harjoitus suunnitellaan tarkasti. Harjoitus ajetaan erikseen ja varta vasten palvelunestohyökkäyksiä varten suunnitellulta alustalta. Tämä tarkoittaa, että alusta tilataan Redwolf Securityltä. Alustalla suunnitellaan jokainen testitapaus etukäteen. Samalla suunnitellaan ja pohditaan erilaisia variaatiota hyökkäyksiin, joilla voidaan lennossa muuttaa hyökkäyksen luonnetta. Käytännössä harjoitukseen suunnitellaan tietyt perusolettamat, mutta varaudutaan monenlaisiin adhoc -muutoksiin lennossa, riippuen puolustajien kyvykkyydestä ja harjoituksen aikana tehdyistä havainnoista.
Miten harjoitus toteutetaan
Harjoituksen aikana ollaan osittain samassa fyysisessä tilassa, osittain eri paikassa — ja osittain varalla. Ne, jotka ovat olleet tekemässä isoja järjestelmien käyttöönottoja tunnistavat varmasti tilanteen. Harjoituksen aikana ajetaan testitapauksia, tehdään ja kirjataan havaintoja, seurataan mittareita ja vasteaikoja sekä erilaisten laitteiden suoriutumista. Välillä korjataan, tuunataan ja odotellaan. Tunnelmat vaihtelevat sen mukaisesti, onko hyökkääjä (eli punapaitainen mies pöydän päässä) vai puolustus ”voitolla”.
Harjoituksen jälkeen
Harjoituksen jälkeen on käytössä läkähdyttävä määrä dataa ja tietoa, joka koostetaan loppuraportiksi. Lessons learned -osuus on tärkeä osa tätä. Jokainen osallistuja on oppinut jotain, ja backlogille tulee väistämättä asioita. Maailma ei ole harjoituksen jälkeenkään täydellinen, mutta tietoisuus sen epätäydellisyydestä on täydentynyt.