Vanhan uskomuksen mukaan, jos lehmät ovat levottomia ja käyttäytyvät epätavallisesti – esimerkiksi makaavat enemmän kuin yleensä, juoksentelevat laitumella tai kokoontuvat yhteen – saattaa tämä ennustaa sään muutosta. Erityisesti on uskottu, että lehmien levottomuus voisi ennustaa sateen saapumista tai myrskyn lähestymistä.
Samalla tavalla kuin vanhat kansanperinteet kertovat meille lehmien levottomuuden ennakoivan sään muutoksia, voimme nähdä nykyteknologian ja -tietämyksen valossa, kuinka kyberturvallisuudessakin ennusmerkit voivat paljastaa odottamattomia muutoksia. Kuten ennen lehmien käyttäytymisen muutokset ennen myrskyn saapumista, asiantuntijoiden ennusteet ja havainnot tarjoavat vihjeitä siitä, mihin suuntaan digitaalisen maailman uhkat ovat kehittymässä. Sään ennustaminen lehmien käyttäytymisestä on joskus vaatinut tarkkaa havainnointia ja kokemusten tulkintaa; vastaavasti nykyajassa tekoäly nousee välttämättömäksi apuvälineeksi kyberuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa.
Security Predictions 2024 by Splunk -raportti
Lehmiä lukuun ottamatta tämä kirjoitus on vapaasti muotoiltu yhteenveto Security Predictions 2024 by Splunk -julkaisusta, joka on vapaasti ladattavissa osoitteesta https://www.splunk.com/en_us/form/security-predictions.html.
Raportin mukaan tekoälyn (AI) rooli kyberturvallisuudessa ei ainoastaan jatka kasvuaan, vaan sen vaikutus tulee syvenemään entisestään. Vaikka tekoäly saattaa kokonaan korvata joitakin alan työtehtäviä, kehitys avaa myös uusia mahdollisuuksia puuttuvien ammattilaisten vajeen paikkaamiseen. Kyselyjen mukaan merkittävä osa tietoturvallisuuden edelläkävijöistä yrityksissä uskoo, että generatiivinen tekoäly auttaa paikkaamaan osaamisvajetta ja työvoimapulaa.
Tekoäly on omaksuttava osaksi kyberturvallisuutta, jotta voimme selvitä digitaalisen aikakauden uhkista. Tekoäly ei ainoastaan muuta työnkuvia, vaan luo uusia tehtäviä ja vaatimuksia kyberturvallisuuden ammattilaisille — mikä tekee AI:n ymmärtämisestä ja hallinnasta keskeisen taidon tulevaisuudessa. Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet muuttuvat kyberturvallisuuden haasteiksi. Tekoäly luo uusia rooleja, mutta herättää samalla huolta tietosuojan toteutumisesta, suurten kielimallien yleistyvän käytön myötä. Kyberrikollisten odotetaankin hyödyntävän tekoälyä uudenlaisissa hyökkäyksissä, kuten taloudellisissa disinformaatiokampanjoissa. Tekoäly — sekä työkaluna että uhkana — vaatii uudenlaista valppautta sekä innovaatioita. Yhteistyön merkitys korostuu, kun organisaatiot pyrkivät sopeutumaan uusiin teknologioihin ja laajentuviin toimintaympäristöihin, tehden turvallisuudesta olennaisen osan kaikessa toiminnassa.
1. Kasvavien haasteiden Pandoran lipas aukeaa - tekoäly
Tekoälyn luvataan auttavan ihmisten uupumuksen välttämisessä, kykenevän parempaan strategointiin ja uusien mahdollisuuksien parempaan löytämiseen. Haasteitakin on luvassa, sillä esimerkiksi tekoälyä hyödyntävät rikolliset voivat käyttää sitä aseenaan — laajentaen haavoittuvuuksien hyväksikäyttöä ja luoden aivan uudenlaisia hyökkäyskeinoja. Jo tänä vuonna saattaa tapahtua kokonaan AI:n voimalla toteutettuja tietoturvaloukkauksia, jotka yhdistävät esimerkiksi laadukkaita deepfake-väärennöksiä ja sosiaalisen manipuloinnin keinoja — ollen entistä uskottavampia ja myös entistä vaikeammin havaittavia loukkauksia.
Suurten kielimallien käyttö voi johtaa arkaluontoisten tietojen vuotamiseen luvattomille tahoille. On syytä pohtia, kuinka valmis yhteiskuntamme on käsittelemään AI:n asettamia tietosuojaongelmia ja -uhkia. Euroopan unioni saattaa olla ensimmäinen sellainen toimija, joka säätää tekoälyä koskevia tietosuojamääräyksiä, mutta lainsäädännön perusongelma on hitaus ja reaktiivisuus — joka tarkoittaa sitä, että uudet uhkat voivat jäädä käsittelemättä heti alkuunsa.
Tämä kaksijakoinen kehitys – tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet sekä samaan aikaan lisääntyvät tietosuoja- ja tietoturvaongelmat – vaativat tasapainottelua innovoinnin ja turvallisuuden välillä. Yritysten ja valtioiden on navigoitava tässä monimutkaisessa ympäristössä, jossa kaikki eivät noudata samoja sääntöjä. Tulevaisuus vaikuttaa olevan sekä lupaava että haastava, kun tekoäly alkaa näytellä yhä suurempaa roolia sekä puolustajien että hyökkääjien keskeisenä apuvälineenä.
2. CISOn rooli laajenee
3. Lunnassalkkujen hajautusta on luvassa
Lunnaiden vaatiminen kyberhyökkäysten yhteydessä on yksi merkittävimmistä ja kalleimmista yksittäisistä uhkista, joka näköpiirissä on. Viime vuosina lunnaiden maksaminen on osoittautunut tuottoisaksi ja vähäriskiseksi toiminnaksi rikollisille. Iso osa hyökkäysten kohteeksi joutuneista tahoista maksoi vaaditun summan — joko suoraan tai kolmannen osapuolen kautta. Ransomware-hyökkäykset tai niihin käytettävät työkalut eivät ehkä muutu tuhoisammiksi, mutta tekniikoita tullaan monipuolistamaan uusilla ja luovilla tavoilla.
Nollapäivähaavoittuvuudet ovat nousussa ransomware-ohjelmien tekijöiden keskuudessa. Nämä haavoittuvuudet ovat arvokkaita, koska myös niiden hyödyntäminen on kallista puuhaa. Aiemmin rikolliset ovat pääsääntöisesti luottaneet tunnettuihin haavoittuvuuksiin, mutta tiukentuvien turvatoimien myötä etsitään jatkuvasti uusia keinoja kiertää suojauksia. Nollapäiväuhkien käyttö onkin nousemassa uudeksi normiksi.
Jos kuitenkin hopeareunus tässä asiassa on olemassa, tulevat lainvalvonta ja sääntely todennäköisesti jatkamaan lunnasohjelmien vastaista taisteluaan — samalla kun niiden aiheuttamat kustannukset kasvavat globaalisti. Tämän seurauksena saatetaan tulevaisuudessa nähdä yhä enemmän syytteitä nostettavan kansainvälisessäkin oikeudessa. Siitä huolimatta — jos yritys joutuu tällaisen hyökkäyksen uhriksi — ei kannata odottaa, että tiedot palautuisivat takaisin paikoilleen kovinkaan nopeasti.
4. Yhteistyö on avainasemassa
Yhteenveto
Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana on selvää, että kyberturvallisuus toimialana muuttuu radikaalisti. Tekoälyn laajamittainen käyttöönotto saattaa mullistaa liiketoimintaa sen perusteita myöten, tehostaa ihmisten luovuutta ja mahdollisuuksia saavuttaa uusia asioita ja ulottuvuuksia — mutta se voi myös johtaa merkittäviin tietosuojahaasteisiin. Tämän seurauksena yritykset ja valtiot saattavat joutua arvioimaan uudelleen tekoälyn käyttöä ja sen vaikutuksia. Tällainen muutos vaatii aivan uudenlaista osaamista, jossa teknisen asiantuntemuksen sijaan korostuvat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Kyberturvallisuuden rooli liiketoiminnassa tulee myös korostumaan entistä enemmän, jonka myötä erilliset toiminnot yhdistyvät toisiinsa yhä tiiviimmin. Geopoliittisten jännitteiden ja kyberuhkien yhteenkietoutuminen muodostaa uudenlaisia haasteita, joita vastaan taistelu vaatii globaaleja säädöksiä ja tiukempaa sääntelyä.
Kun kyberturvallisuus nousee yhä keskeisempään asemaan sekä teollisuudessa että politiikassa, on olennaisen tärkeää, että yritykset ja yhteiskunnat valmistautuvat proaktiivisesti kohtaamaan nämä muutokset.
